Torstaina 2.11.2017 Paasikivi-seura järjesti Suomi 100 -tapahtuman lukiolaisille Lappeenrannan urheilutalolla. Paikalle oli kutsuttu lukiolaisia Lappeenrannasta, Savitaipaleelta sekä Luumäeltä. Iltapäivällä vastaava tapahtuma pidettiin Imatralla.


Paasikivi-seuran järjestämä Suomi 100 -tapahtuma alkoi rakuunasoittokunnan musiikkiesityksellä. Tämän jälkeen Paasikivi-seuran puheenjohtaja Seppo Miettistä sijaistanut Seppo Koivupuro lausui tilaisuuden aloitussanat, joissa hän korosti nuorten menestyksen olevan yksi tärkeimmistä asioista itsenäisen Suomen historiassa. Hän myös kannusti lukiolaisia osallistumaan Paasikivi-seuran toimintaan ja kokouksiin. Paasikivi-seura on kansainvälisen keskustelun foorumi, joka tuki sen perustamisen aikoina silloista ulkopoliittista linjaa, Paasikiven tai Paasikiven-Kekkosen linjaa, josta seura on saanut nimensä. Ensimmäinen Paasikivi-seura perustettiin Suomeen vuonna 1958, ja nykyisin Suomessa on noin 20 Paasikivi-seuraa. Lappeenrannan Paasikivi-seura on perustettu vuonna 1970.

Seppo Koivupuro

Seuraavaksi valtioneuvos Riitta Uosukainen kertoi Suomen itsenäisyyden vaiheista ja etenkin P.E. Svinhufvudin saavutuksista Suomen historiassa. Uosukainen aloitti kertaamalla Suomen itsenäistymisen aikakauden tilannetta maailmalla ja etenkin Venäjällä, jossa oli tapahtunut myös kaksi vallankaappausta. Tämän jälkeen valtioneuvos Uosukainen kertoi itsenäisyysjulistuksen jättämisestä. Tähän liittyen hän esimerkiksi kertoi Mannerheimin sanoneen, että erimielisyydet kansassa iskevät pahemmin kuin vihollisen miekka.

Myös parlamentarismi nousi vahvasti esille – Uosukainen kertoi parlamentarismin mahdollistaneen Suomen nykytilan ja menestymisen erilaisissa vertailuissa. Hän myös painotti, että myös nuorten tulisi seurata eduskuntaa ja sen tekemää työtä, koska se tukee ymmärrystä yhteiskunnasta.

Riitta Uosukainen

Kun Uosukaiselta kysyttiin, mikä on sykähdyttävin hetki Suomen historiassa, hän vastasi, sen olevan EU-sopimuksen hyväksyminen, koska sen myötä Suomi vahvisti asemaansa länsieurooppalaisena maana. Seuraava kysymys koski Svinhufvudin harjoittamaa politiikkaa ja sen toimivuutta. Uosukaisen mukaan Svinhufvudin politiikka toimi hyvin, koska hän pyrki oikeudenmukaisuuteen ja teki hyvää työtä Suomen eteen. Uosukainen muistuttikin, että edelleen 15.12. liputetaan Svinhufvudin muistoksi.

Riitta Uosukaisen jälkeen esiintyi kirkkoherra ja lääninrovasti Heikki Svinhufvud. P.E. Svinhufvud on Heikki Svinhufvudin isoisä, ja hän kertoikin luonnollisesti P.E. Svinhufvudin historiasta aina hänen syntymästään loppuvaiheisiin saakka. Saimme kuulla esimerkiksi presidentti Svinhufvudin karkotuksesta Siperiaan, jossa häntä alettiin pitää kansallissankarina. Häntä pidettiin Uusi Venäjä -liikkeen puolustajana ja oikeustaistelijana, vaikka hän ei itse näin kokenut. Heikki Svinhufvud kuvaili P.E. Svinhufvudia jääräpäiseksi, mutta ajalleen tyypilliseksi presidentiksi.

Heikki Svinhufvud

Kahden luennoitsijan jälkeen seurasi väliaika, jonka aikana Kimpisen lukion liikunnanopettaja Anu Skyttä järjesti taukoliikuntaa. Myös Rakuunasoittokunta esiintyi väliajalla.

Väliaikaohjelma; taukoliikuntaa

Väliajan jälkeen yksi Suomen kuuluisimmista historioitsijoista, Teemu Keskisarja, kertoi Suomen itsenäistymisen edellytyksistä ja asioista, joita Suomen itsenäistyminen vaati. Keskisarja aloitti kuitenkin kertomalla nykyajan olevan tylsää, koska viime vuosina ei ole tullut maailmanhistoriallisesti merkittäviä uutisia. Tämän jälkeen Keskisarja kertasi jo aiemmilta luennoilta tutuksi tulleita Suomen historian vaiheita keskittyen etenkin Suomen itsenäisyyden ensimmäisiin vuosiin. Hän totesi Suomen itsenäistymisen olleen hyvää tuuria, koska tilaisuus itsenäistyä suuresta Venäjästä on hyvin harvinainen.

Sisällissotaa Keskisarja piti turhana ja häpeällisenä, mutta nykyään sitä ei silti hänen mukaansa pitäisi enää hävetä. Hänen mukaansa aiheeseen liittyvää itseruoskintaa on ollut jo riittävästi. Sisällissotaan johtivat esimerkiksi erimielisyydet ja epäkohdat päivän politiikassa, mutta taustalla olivat myös tsaarin armeijan irtisanomiset sekä jääkärien seikkailun- ja sodanhalu. Pieni osa kansalaisista halusi myös sotaa vain sodan vuoksi, koska aiemmasta sodasta oli aikaa jo yli sata vuotta.

Teemu Keskisarja

Viimeinen luennoitsija oli Ilta-Sanomien päätoimittaja Ulla Appelsin, joka on kirjoittanut ylioppilaaksi Lappeenrannan Lyseon lukiosta noin 30 vuotta sitten. Hän puhui maailman muutoksesta ja siitä, kuinka maailma on erilainen kuin hänen lukiovuosiensa aikana. Esimerkiksi hän nosti Neuvostoliiton hajoamisen, Viron itsenäistymisen sekä Saksojen yhdistymisen. Appelsin kertoi, että vielä 30 vuotta sitten Venäjältä ei tultu noin vain vierailemaan Suomeen, eikä Virokaan ollut nykyisen kaltainen, vaan se oli sosialistinen neuvostotasavalta, jonne oli vaikea matkustaa. Hän myös muisti, ettei koulussa koskaan opetettu, että Viro oli ollut itsenäinen ja menettänyt itsenäisyyden myöhemmin. Lopuksi Appelsin halusi muistuttaa, että tämänhetkisten lukiolaisten nykyisyys on seuraavan sukupolven historiaa, aivan kuten hänen esimerkkinsä osoittivat.

Kun Appelsinilta tiedusteltiin, kuinka Suomen media on muuttunut 1980-luvulta nykypäivään, hän vastasi, että nykyisin mediassa kirjoitetaan rohkeammin asioista, joista vielä 1980-luvullakaan ei uskallettu kirjoittaa. Esimerkkinä Appelsin käytti Venäjään liittyviä asioita tai presidentti Kekkosen terveydentilaa.

Ulla Appelsin

 

Toimittaja: 
Miika Jantunen
Kuvat: 
Aino Lappalainen

Avainsanat: